Itsensäjohtaminen on valmentajan tärkeä taito
Nykypäivänä valmentaja toimii monessa roolissa. Hän on mm. suunnittelija, kuuntelija, kannustaja, rajojen asettaja, esimerkki ja tietysti lajin asiantuntija. Monet valmentajat kokevat riittämättömyyden tunnetta ja työ ei tunnu koskaan ”valmistuvan”, vaan aina voi miettiä mitä voisi parantaa tai tehdä enemmän.
Valmentajat ovat tottunut pitämään huolta muista mutta unohtaa helposti sen, että valmennustyö ei ole sprintti vaan maraton. Kaiken ei tarvitse olla täydellistä heti, vaan myös tähän työhön kasvetaan ajan kanssa. Tärkeä työkalu, jonka avulla valmentaja voi oppia säätelemään työtaakkaansa on itsensäjohtamisen taito. Jotta jaksaa tukea toisia, on osattava johtaa ensin itseään; arjessa, ajattelussa ja tunteissa.
Itsensä johtaminen ei ole pelkkää ajanhallintaa tai to-do -listoja.
Se on tietoista valintaa elää ja toimia omien arvojen, tavoitteiden ja hyvinvoinnin mukaisesti.
Valmentajalle se tarkoittaa esimerkiksi:
- oman työn ja palautumisen rytmittämistä
- tunteiden tunnistamista ja hallintaa
- omien rajojen asettamista ja niissä pysymistä
- jatkuvaa kehittymistä ja reflektointia
- kykyä pysähtyä ja kuunnella itseään
Kun valmentaja johtaa itseään hyvin, hän pystyy myös johtamaan muita selkeämmin, rauhallisemmin ja läsnäolevammin. Urheilijat aistivat valmentajan vireystilan, läsnäolon ja energian herkästi. Jos valmentaja on jatkuvasti kuormittunut, kiireinen tai hajallaan, se heijastuu väistämättä myös joukkueeseen tai yksilöön.
Itsensä johtaminen on siis myös valmennuskulttuurin johtamista. Kun valmentaja huolehtii omasta jaksamisestaan, palautumisestaan ja mielen selkeydestä, hän viestii urheilijoille:
“Hyvinvointi on tärkeää.” On myös seurojen johdon tehtävä auttaa valmentajaa tässä asiassa. Liian moni valmentaja kokee uupumusta työstään ja kokevat myös olevansa yksin asian kanssa.
Itsensä johtaminen alkaa itsetuntemuksesta.
Kysy itseltäsi:
- Mikä minua motivoi valmentajana?
- Mitkä tilanteet vievät energiaa ja mitkä antavat sitä?
- Milloin olen parhaimmillani ja mitä silloin on ympärilläni?
Kun tunnistat omat vahvuutesi, arvosi ja rajasi, pystyt tekemään parempia päätöksiä. Silloin et toimi automaatiolla tai toisten odotusten mukaan, vaan tietoisesti ja tasapainosta käsin.
Valmennustyössä helposti uskoo, että mitä enemmän tekee, sitä enemmän saa aikaan.
Todellisuudessa liika tekeminen usein sumentaa näkemisen.
Itsensä johtaminen on myös uskallusta pysähtyä.
Se tarkoittaa, että uskaltaa jättää kalenteriin tyhjää tilaa, reflektoida harjoituksia tai vain olla hiljaa ennen seuraavaa palaveria. Ne hetket, joissa et tee mitään, ovat usein hetkiä, joissa oivallat eniten.
Moni valmentaja opettaa urheilijoilleen palautumisen merkitystä, mutta unohtaa sen itse.
Palautuminen ei ole palkinto hyvin tehdystä työstä, vaan edellytys jatkuvalle onnistumiselle. Pieni kävely ennen treenejä, rauhallinen hengityshetki päivän päätteeksi tai viikonloppu ilman sähköposteja voi tehdä enemmän kuin yksikään tehokkuustyökalu.
Hyvä valmentaja johtaa joukkuetta ja valmentaa urheilijoita. .
Erinomainen valmentaja johtaa ensin itseään.
Kehity valmentaja; psyykkiset taidot urheiluvalmennuksessa on verkkokurssi, jossa harjoitellaan myös tätä taitoa. Kurssilta valmentajat oppivat monipuolisesti psyykkisten taitojen valmentamista arjessa sekä saaavat työkaluja omaan kasvamiseen valmentajana. Kurssi toimii siis myös erinomaisena seuranjohdon työkaluna siihen, että pidetään huolta valmentajista ja ohjataan heitä jaksamaan vuodesta toiseen tätä mahtavaa mutta samalla välillä raskasta ammattia.
-Suvi
